Maanantai-illan pizza

Leipomisvietti on ottanut haltuunsa minut tänä syksynä. Olen leiponut kohta varmaan enemmän kuin seitsämään vuoteen yhteensä, aikana jolloin kauppa on meillä ollut. Tämän viikon maanantaina aloin vaan vähän kuin huomaamatta tekemään pizzaa. Kaikki isommat apulaiset katosi tosin omille teilleen ja meillähän oli ratkirimukasta pikku-emännän kanssa. Keittiö on hyvin virikkeellinen paikka! 

Tomaattikastike kiehumassa. Käytän samaa kastiketta myös pastan kanssa.  

Kanaa...

Apiulaisen hommia...

Mozzarella pizza juustoa vaille valmis uuniin

Kana, ananas, aurajuusto pizza odottelee myös juustoa

Kaikki oleelliset asiat keittiössä!

Hallittu kaaos...

Ruokaa odotellessa voi tulla nälkä tai sitten
kaikkea on kokeiltava, myös sitä miltä muovi maistuu

Puhelin soi...
mikä hyvänsä melkein toimii puhelimena! Tällä kertaa kaupan kassakuitti

Valmista tuli!

Hyvin maistui myös perheen pienimmälle!

Ja kynttilöitä pitää olla, oli arki tai sunnuntai! 

Kynttilöitä...

Syksyä

Tässä mummolle ja vähän muillekin edes muutama kuva pitkästä AIKAA... 

Aika, joopa-joo, mitähän se on. 

No jonnekin se ainakin katoaa. Ilta tulee liian äkkiä ja niinpä siinä sitten tietenkin käy että myös aamu! Ja aamulla nukuttaisi. 

No nyt aika on kulkenut niinkin paljon että meidän pieni ihanainen tytteli on jo puolitoista vuotta, tasan tänään. Tänään, sikäli mikäli ehdin ennen puolta yötä päivittää nämä löpinät.

Selvästikin tuleva hortonoomi tms. Bongaa kukat ja haluaa kerätä!

Mäen lasku meille uusi kiva juttu!

Lisää kukkia... 

Ja kukkia...

Äiti, mikä kukka tämä on?

Suonenjoen rautatieasema sattui kameran linssiin