maanantai 25. helmikuuta 2013

Pieni heppatyttö

Pari kuvaa pitkästä aikaa tännekin... 

Tämä ihana heppa vanhus löysi meille uuteen kotiin vähän sattuman kautta, työ kuvioden mukana. Kiitos eräälle ihanalle vanhemmalle täti ihmiselle!


Kop-po-ti, kop-po-ti..ih-hah-haa...
Vauhtia lissää!

Ja välillä hoidetaan...

Kyllä tuntuu olevan Tildalla sisäsyntyinen juttu antaa pohkeita ja yrittää saada vauhtia lisää. Tasapainokin tosi hyvä, varsinkin kun ottaa huomioon ratsastajan iän, 10 kk! Meillä on ollut taas monta hauskaa hetkeä seuratessamme pienen heppatytön touhuja!

torstai 14. helmikuuta 2013

Ystävä

Ajatuksia ystävyydestä näin ystävänpäivänä

Minulla on yksi "iki-vanha" ystävä! Hän on yhtä vanha, (höh mikä sana, en ole vanha) kuin minäkin. Olemme tavanneet lapsuudenmaisemissa saman kerrostalon pihalla. Oikein tarkkaan kun miettii ja laskeskelee olemme olleet 4-vuotiaita. Mieliin on jäänyt monia kivoja juttuja joita olen saanut hänen kanssaan jakaa. Synttärit, urheilukisat, koti ja koululeikit, polkupyöräilyt, hiihtämiset pihamaalla jne. Mutta muutama juttu on ylitse muiden. Näitä aina muistelemme tavatessamme, nämä eivät katoa milloinkaan. 

Siivous

Kaverin molemmat vanhemmat olivat päivät töissä, toisin kuin meillä,  äiti aina kotona. Meillä ei voinut tehdä mitään "kivaa"! Olimme järjestelleet ja siivonneet ystäväni huonetta monet monituiset kerrat ennenkin.  Kerran sattui olemaan "voima apua" paikalla, samanikäinen naapurin poika. Siivousvimma vähän ryöpsähti ja pyysimme poikaa kantamaan matot, patjat, tyynyt ja mitä ikänä irti saimme pihalle tuulettumaan. Tavoitteenamme siivota putipuhtaaksi. Yllättää kaverin äiti kun hän tulee töistä. No yllätys siitä todella tuli, liekkö nyt sitten ollut kovin mieleinen. Poika nimittäin joutui lähtemään vanhempiensa käskystä heidän mukaansa kesken kuumimman siivouksen ja me 7-vuotiaat tyttöset emme jaksaneet / ehtineet kantamaan takaisin sisälle tuuletettavana olleita kamppeita ennenkuin perheen äiti tuli töistä kotiin. Muisti taitaa loppua tähän kohtaan että mitä sitten tapahtui. Liekkö naapurin kakara, siis minä, saanut lähtöpassit kotiin vai kannettiinko ne kamat porukassa sisälle. Ehkä se äiti joutui tarttumaan imuriin ja mopinvarteenkin ennen sitä. Mutta eikös ollut kaunis ajatus. Ja ne jotka minua yhtään tuntevat, voivat vain arvailla että kenen idea oli tämäkin show...

Lattiaa ei saa koskettaa

Kuinkas moni on katsonut televisiosta Peppi Pitkätossua? Siellä oli 70-luvulla monia hurjan hauskoja juttuja. Niinpä mekin tämän samaisen kaverin kanssa keksimme eräänä iltapäivänä alkaa leikkimään lattiaa ei saa koskettaa. Pepin kotona se tosin oli näyttänyt paljon helpommalle. Meille ei nimittäin löytynyt edes kattokruunua jota pitkin olisi voinut keikauttaa itsensä paikasta toiseen. Joutui tyytymään huonekaluihin, pyykkikoneeseen ja KENKIIN... Näin jälkikäteen voin kertoa että äitien isot, kauniit korkokenkät eivät kestä edes lasten hyppimistä niiden päällä. Samoin kuulema henkilövaakakin voi siitä närkästyä. Ei ymmärrä...

Kukas minä olen

Olettekos koskaan kokeillut roolileikkiä kaverin asussa? Sekin on tosi hauskaa 6-7-vuotiaalle niin kauan kun omat vanhemmat, tässä tapauksessa kaverin isä, ei tunnista omaansa. Oli lähellä etten joutunut hänen kyytiinsä kirkonkylälle käymään. Autoon oli jo tunkemassa minua. Alkoi vähän alahuuli väpättää etten minä ole minä... Ei auttanut muu kuin alkaa vaihtamaan vaatteet takaisin pakkasessa pihamaalla, siellä missä olimme ne alkujaankin vaihtaneet.

Nämä ja monet muut hauskat lapsuusmuistot yhdistävät meitä ja ystävyyttämme vaikka välillämme on satoja kilometrejä, välillä vuosia ettemme näe toisiamme, ammattimme, harrastuksemme ja tapamme elää ovat ihan erilaisia. Silti olemme ystäviä isolla Y:llä. Kiitos siitä ystäväni! 

tiistai 12. helmikuuta 2013

Kakka poliisi

Kakka-poliisinkin asiakkaat saattavat
yrittää joskus paeta "rikos" paikalta...


Äidin tehtävä kun on ensin kantaa ja kasvattaa 9 kuukautta + ruokkia, ainakin meillä, yötä-päivää ensimmäinen vuosi. Jäljelle jää isän tehtäviksi mm hoitaa "kakka-poliisin" työt. Aamulla ensimmäisenä, illalla viimeisenä ja tietenkin herättyä, syönninjälkeen ja lisäksi kun Tilda sanoo ähh. Siinäpä sitä saa ihmetellä aina että mihin se aikaa itsekullakin menee. Mutta ihanaa aikaa. Äidin etu ajankäytössä on että voi surffailla netissä hyvällä omallatunnolla kun imettää. Tunti on tainut nytkin hujahtaa. Onnellinen ilme on pienellä!
Äiti, ei saa häiritä...


Mun omat varpaat...



Aamuisia ajatuksia iskän seurassa...

maanantai 11. helmikuuta 2013

Tilda 10 kk




Laskiais sunnuntai

Laskiais sununtaina oli Vanhallamäellä monenlaista toimintaa. Tildakin pääsi vähän heppailemaan ja lystiä oli. Kädet heilui samalla tapaa kuin pulkassa ollessa kun haluaa lisää vauhtia. Linda ja Vippi antoivat kyytiä hiihtoratsastuksen parissa innokkaille lajin kokeilijoille. Vauhtia riitti...

Tilda heppatyttönä

Lauantai-ilta

Lauantai-iltana (9.2.2013) voisi ajatella menevänsä istumaan saunan lauteille mutta meilläpä olikin tällä kertaa jännittävämpää tekemistä! Lähdettiin seuraamaan Lindan ja Vipin menestystä estekisoihin Vanhallemäelle. Kisatarinat saa Linda kirjoitella itse. Tällä kertaa ei tullut mainetta eikö kunniaa vaikka ihan hyvin menikin. Ei esimerkiksi kaatunut yhtään estettä, huom siis kaatunut, en puhu putoamisesta.  Tyttö pysyi kyydissäkin vaikka näytti ajoittain vauhtia olevan. Hyvä Linda! 
Ja Tilda, oli jälleen kuin aurinko. Hymyili ja vilkutteli ympärillä oleville ihmisille, kisasämpylää mussutettiin ja välillä taputettiin. 
Iskän sylistä hyvä seurata tilanteita

Hui kun on jännää....