"Kää-kää..."

Tänään 11 kuukautta täyttänyt kuopuksemme on laittanut mielikuvitustamme töihin uudella sanavarastollaan. "Kää" "kää" muunmuassa on ollut jokapaikan sana. Pohdinnassa ollut mm. sanan selitykseksi kenkä. Viimeisin versio taitas olla kuitenkin "kato" eli suomeksi katso. Tämä selvisi kun pääsi hipelöimään hengarissa roikkuvia mekkojaan. Eli neiti mikä neiti! Kaikki kaunis kiinnostaa. Mitkään autot tai koneet eivät ole saaneet aikaan pärinää tai hihkumista. Tosin vauhtia pitää olla niin hevosella, taaperokärryllä, pulkalla, ja "potku"autolla joka kaivettiin kaappien kätköistä hiljattain.

Sormiruokailusta alla muutama kuva muistoksi itselle ja ilahduttamaan teitä lukijoita. Mustikat ovat hyvin luova ruokalaji! Pöydällä ollut vahattu pellavainen liina tosin sai puhdistuksen tuon ruokailun jälkeen saksilla! Suit sait likainen pala pois ja liinan loppu odottamaan kesää ja vaikka pihapöytää.

Pinsetti ote toimii!

Sateenkaari!

Nam! Minä ite...

Lurps! Hyvää on!

Kevättä pukkaa

Minä olen ehdottomasti kesä ihminen, niinkuin luulen monen muunkin Suomalaisen kokevan olevan. Tänään saatiin nauttia poikkeuksellisen ihanasta auringosta! Jes! Tykkään! Kesä tulee! Aurinko lämmittää! Päiväruuan jälkkäriksi syötiin kevään & auringon kunniaksi isot annokset suklaanougat jäätelöä ikkunan äärellä, auringossa. Nam! Kaivoinpa ullakolta vanhat palvelijani kainaloon ja kävin vähän kokeilemassa lammen jäällä hiihtoakin. Tarvetta olisi ollut voitelulle ja tulipahan tuossa mieleen hiitäessä että voisikohan se tuntua jotenkin paremmalle jos olisi toisenlaiset varusteet.. Mutta jos olisin jäänyt voiteita etsimään, etsisin niitä kenties vieläkin ja aurinko olisi laskenut. Kävellessäni sukset olalla, koira toisessa kädessä ja reppu selässä oli aikaa miettiä suksieni ikää. Tyttäreni nimittäin ovat arvostelleen suksiani ja niillä ei voi kuulema hiihtää, ainakaan koulussa! Hih, minähän sain ne ihan just. 17-vuotis syntymäpäivä lahjaksi isältä. No mitäpä tuosta jos ovatkin jo 24-vuotta palvelleet. Eivät ole liikaa käytössä kuluneet. Minusta ihan hyvät Järviset! Monot toki saisi olla vähän ryhdikkäämmät.. Hiihtää olen aina tykännyt mutta kun elämä on täynnä valintoja ja aika ei riitä kaikkeen, hiihto on jäänyt kovin vähälle kun rakas ukko-kultani ei suksille ole suostunut lähtemään kuin kerran tai pari. On kuulema hiihtänyt lapsena tarpeeksi. 

Kaupalla on meillä kasapäin uusia ihania kesäisiä kankaita.
Tämä Clarke & Clarken kangas innoittaa minua.
Niin kaunis! 

Anopilta saadut kukatkin saivat tänään D-vitamiinia.. ;)