tiistai 8. tammikuuta 2013

Kiitos

Olen tässä nyt pari päivää itsekseni koettanut muodostaa käsitystäni ja tavoitteita suhteessa tähän uuteen "lapseseen" eli blogiin. Koko ajan tuntuu että olisi niin paljon aiheita ja asioita mistä voisi kirjoittaa. Alkujaan yksi oleellinen ajatus oli taltioida jollakin tapaa näitä minun ja meidän perheen arjen fiiliksiä, touhuja & tapahtumia ja niistä otettuja valokuvia. Tehdä niistä jonkinlainen "kirja" jota voisi lueskella jälkeenpäin. Päiväkirjan kirjoitusta ei ole tullut harrastettua varmaan ala-aste aikojen jälkeen. Kalenteri täyttyy vain merkinnöistä että on mentävä ja tultava milloin minnekkin. No, niistäpä sitä on sitten pitänyt joskus kelata ja muistella jollekin asialle tai tapahtumalle aikatauluja jälkeenpäin. Mies ei edes omista kalenteria! Mutta mitäpä suotta, senhän takia hänellä on vaimo ja lapsilla äiti joka pitää huolen aikatauluista ja menoista! Nämä ajatukset mielessä olin jo ennen kuin luvin tänään Tuumat ja tuokiot tämän päivän blogin kymmenesttä ilahduttavasta asiasta. Mieleeni on pulpahdellut koko ajan niin monia ilahduttavia ja kiitollisuutta herättäviä asioita. Tämän blogin ansioksi katson sen että olen alkanut miettimään niitä entistä enemmän. Eli kiitos sille joka on keksinyt koko blogin ja kiitos Tuumat ja Tuokion Jennille innoituksesta blogien maailmaan. Välikommenttina, kukahan nämä meidän tähänkin asti rempallaan olleet kotihommat tämän jälkeen tekee kun koko ajan blogia väsätään.
 Minä en ala nyt listaamaan kymmentä ilahduttavaa asiaa.
Psst.. teen sen kenties sitten kun ehdin opetella tekemään numeroinnin "hienosti".


Tämän päivän kiitollisuus listalle nousee ensimmäisenä oma virkeämpi, vetreämpi, vähemmän kipeä selkä! Jes! Pääsimme toteuttamaan Tildan kanssa tyttöjen retken. Eilen en ollut siitä niinkään varma. Tavoitteena on ollut koko syksyn kyläreissu Kuopioon. Kiitos Jenni suht tuoreesta ystävyydestä! Teillä on kaunis koti ja olit ihania herkkuja laittanut! Extraa reissuun toi vielä piipahdus lastenvaate kirpparilla Pikku Vanhassa keskustassa ja maan mainiolla kirpparilla Miilurannassa Pitkässälahdessa. Kiitos Ainolle lapsen hoidosta ja herkullisesta mustikkakukosta. Mukaan löytyi uusi Puppe kirja. No, käytiinhän sitä varaosa kaupassa ja parit facebook kirpparilta hommatut jutut tuli lunastettua. Ne sellaiset normi jutut. Mut kiitos kuuluu niillekin asioille. Ilahduttavia vaatteita sai Tilda ja mies ralliautoon uusia pakoputken osia. Tärkeää! Niin, ja minä rakkaaseen Volvooni uudet lasinpyyhkijät! Siitä kiitos miehelle. Ihmettelinkin jo kun sanoi puhelimessa että pitäisikö siihen Volvoon ostaa uudet lasinpyyhkijät. Minä sanoin vaan et joo... Sitten vasta tajusin että apukuskin puolen pyyhkijä ei pyyhi juuri lainkaan. No, minuahan se ei ole haitannut kun en siinä istu! Heh...Eli mieskin haluaa nähdä eteensä kyydissä ollessaan.

Maistiaisko  kisat?
Neiti Nauravainen 1 v. ja meidän Ilopilleri 9 kk.
© Arjen Fiiliksiä

Suuri ilo on iso-sisko joka opettaa soittamaan!
© Arjen Fiiliksiä


Osaanhan minä itsekin soittaa!
© Arjen Fiiliksiä



2 kommenttia:

  1. Hyvinhän sinulla on alkanut tämä "bloggaus". Kiva on seurata perheenne elämää, vähän niinkuin kärpäsenä katossa ;)

    VastaaPoista